Mahakuva

Hiljaiseloa on tullut vietettyä blogin puolella viime aikoina... Pahoitteluni tästä.

Tässä kuitenkin pikapostauksena mahakuva rv 26+5. Ja anteeksi rikkinäiset alushousut! :D

Oi!

Sehän liikkuu! <3 Miten mahtavaa tuntea liikkeitä... Ekat liikkeet tunsin viime viikolla eli 20+ viikolla. Aika myöhään kyllä, kun kyseessä on jo kolmas lapsi, mutta olen muistakin tuntenut liikkeet vasta tosi myöhään. Istukka sijaitsee tuossa edessä ja se vaimentaa potkuja..

Mutta nyt fiilistellään taas.. :)

And it's a......

GIRL! Tai niin ainakin hoitaja veikkasi. Tyyppi ei oikein halunnut paljastaa totuutta sukupuolestaan, mutta tyttö oli hoitajan veikkaus. Joten jännityksellä odotamme tulevaa maalliskuuta, jolloin tyyppi toivottavasti saapuu maailmaan. Ellen sitten innostu menemään 4D-ultraan... En ole aikaisemmin raaskinut investoida ko. ultraan, mutta nyt vähän houkuttelisi... Tämä kun on viimeinen raskauteni ja toista mahdollisuutta tämän jälkeen ei enää tule. No, pitää laittaa mietintämyssy päähän ja tutkailla samalla tilin (lue: visan) saldoa..

Huomenna on jännä päivä!

Menemme nimittäin rakenneultraan. :) Toivottavasti tyyppi suostuu vilauttamaan sen verran jalkoväliään, että saisimme tietää tulokkaan sukupuolen. Olen kahdesta aikaisemmastakin muksusta halunnut tietää sukupuolen etukäteen, enkä meinaa toimia toisin tälläkään kertaa.. :) Fingers crossed, että ultrassa näkyy kaikki elimet ja raajat oikeilla paikoillaan! Sehän se tärkein on.

Omituisia eritteitä

Jos olet kovin herkkä lukemaan erilaisista raskaana olevan naisen eritteistä.. Please do not continue.

Kahdessa aikaisemmassa raskaudessa en ole kärsinyt valuvista eritteistä. Ekassa raskaudessa huomasin ehkä kerran vessareissulla, että vessapaperiin tarttui jotain ruskeaa mönjää. Tokassa raskaudessa näin tapahtui muistaakseni kaksi kertaa. Mutta tämä raskaus.. Huh heijaa. Alkuraskaudessa noita omituisia ruskeita viivoja tarttui paperiin harvakseltaan, enkä osannut niitä juuri pelätä.. Mutta nyt viimeiset pari viikkoa, lähestulkoon joka päivä, jollakin vessareissulla, sydän on tehnyt yhden ylimääräisen hypyn. Sinä viikonloppuna kun menin päivystykseen vessareissuilla paperiin tarttui suht reilustikin ruskeaa mömmöä sekä housuihin valui jotain vetistä vuotoa. Sauraalassahan sitten onneksi selvisi että kyseessä ei ollut lapsivettä, mutta pelästytti se silti.

Ja peräpukamat... Voih. Ekassa raskaudessa en muista kärsineeni niistä. Tokassa raskaudessa kärsin inhottavasta ummetuksesta, ja sen seuraukena myös näistä pukamista. Synnytyksen jälkeen nämä ongelmat kaikkosivat. Mutta tämä raskaus.. Ummetusta ei ole vielä kauheasti ollut, mutta pukamat ovat palanneet. Ja nyt vielä sillä tavalla, että jos joudun isolla hädällä oikein pinnistämään, huomaan pyyhkiessäni että paperiin tarttuu verta. Kiva kiva... Pitää varmaan tästä ongelmasta kysyä neuvolasta seuraavalla kerralla.

Mutta mitä seuraavaksi? Supistuksia???? Ei kiitos vielä....

Hankinta.

Ostin dopplerin.. Ja sydämensyke löytyi helposti. <3

Päivystys tsekattu

Jeps. Sunnuntaina lähdin tarkistukselle päivystykseen. Perjantaista lähtien vessareissuilla paperiin oli tarttunut rusehtavaa vuotoa, välillä enemmän ja välillä taas vähemmän. Lisäksi tunsin miten alushousuihin valui jotain vetistä vuotoa. Suurin pelko tietysti oli, että vuoto oli lapsivettä..

Menin päivystykseen sunnuntaina illalla noin seitsemän aikoihin. Onneksi väkeä ei ollut montaa ennen mua, joten pääsin hoidon arviointiin suht nopeasti. Siitä sitten eteenpäin hoitajalle ja lääkärin juttusille. Ultraa tai doppleria ei siellä tietenkään ollut, joten lääkäri teki pelkän sisätutkimuksen ja totesi että jotain rusehtavaa vuotoa sisuskaluissani oli. Huoh.... Laittoivat kuitenkin gynelle lähetteen ja sieltä sainkin soiton jo eilen aamupäivällä, ja ajankin sain tälle päivälle.

Sydän sykkyrällä menin sitten tänään aamulla gynelle tarkistukseen. Ja voi sitä onnen määrää, kun näin ruudulla sykkivän sydämen. <3 Tekivät myös jonkin testin jolla katsottiin, että oliko vuoto lapsivettä. Jota se ei testin mukaan kuitenkaan ollut. Huh! Eli ilmeisesti kyseessä oli vain toooodella vetinen valkovuoto.

Mutta isolla säikähdyksellä selvittiin. Viikonloppu meni kyllä ihan plörinäksi ja nyt olen taas laittanut harkintaan, että ostaisin jälleen kotiin oman dopplerin... Koska en tunne vielä liikkeitä, niin laitteen avulla saisin varmuuden tyypin olemassaolosta.

Viiden sentin mittainen

pieni ihminen se mun masussani köllöttelee.. :) Eilen tuli kipaistua nt-ultrassa ja kaikki  hyvin sillä suunnalla. Niskaturvotus oli muistaakseni 0,8mm eli kaikki hyvin. Veriseulassa kävin myös ja siitä neuvolantädin mukaan saan tulokset loppuviikosta. Pitää vaan muistaa soittaa neuvolaan ja kysellä tuloksia. Samalla pitää myös varata seuraava neuvola-aika; sitä kun ei viimeksi varailtu.

Mutta nyt on taas hieman helpompi hengitellä, kun tietää et vatsa-asukilla on kaikki hyvin. Työrintamalla on myös tapahtumassa isoja muutoksia... Siitä seuraavalla kerralla lisää. =)

Eka neuvola lusittu

Odottaessani pikkukakkosta neuvolakäyntejä oli todella vähän. Mutta nyt laki on muuttunut sillä tavalla, että käyntejä on uudelleensynnyttäjällä yhtä paljon kuin ekakertalaisella. No, mikäs siinä sitten. Käydään näyttäytymässä tihuaan.

Mitään sen kummempaa uutta tietoa en ekalla kerralla saanut. Sokerirasitukseen joudun aikanaan, sen verran korkea oli tuo BMI. Mutta sen jo osasin aavistaa. Seuraavan kerran onkin edessä muutaman viikon päästä ultra. Jännää.. :)

Mmmmmm.... Suklaata.

Kaksi edellistä lastani on lähestulkoon kasvatettu suklaalla. Siis heidän ollessa vatsassani. Tämä raskaus on ollut tähän asti siitä kummallinen, että mun ei ole tehnyt laisinkaan mieli tuota ihanaa herkkua.. Kuvotus on ollut päällä lähestulkoon koko ajan, joten kaikki raikkaat ruuat ovat menneet paremmin alas.

Mutta tänään. Nyt alkoi tehdä suklaata. Ja sainhan mä sitä myös, kun mies kävi kaupassa. Nyt ovat muksut nukkumassa ja äireellä on aika avata tuo ihana sininen kääre.. Ja voi kun oli hyvää.. :)

Neuvola varattu

Ultran jälkeisenä päivänä sain yhteyden neuvolaan. Ensimmäinen aika on puolentoista viikon päästä, eli maanantaina 26.8. En haluaisi kertoa vielä töihin tästä raskaudesta, joten pistää hieman miettimään että millä verukkeella tulen töihin silloin vasta reilusti yhdeksän  jälkeen... No, kaipa sitä jotain keksii. Pahimmassa tapauksessa pitää sitten kertoa omalle esimiehelle. Pelkäänpä vain, että vaikka kuinka vannottaisin häntä olemaan hiljaa asian suhteen... Juttu leviää. Ja sitä en tahdo.

No, mielenkiintoista joka tapauksessa mennä kuuntelemaan, että millä tavalla raskaudenseuranta ja ruokasuositukset ovat muuttuneet muutamassa vuodessa.. Esikoisella ja juniorilla on ikäeroa kaksi vuotta, ja jo siinä ajassa oli tapahtunut muutoksia. Mielenkiinnolla odotan. =)

Mitäs siellä ultrassa näkyikään?

No yksi pikkuinen sykkivä sydän. <3 Tyyppi oli hieman ujolla tuulella (ja mulla kohtu omituisesti kallellaan), et ei meinattu saada häntä kuviin laisinkaan. Lopulta kaikkein paras kuvakulma saatiin ihan vatsan päältä ultraamalla. Ikää Tyypillä on tällä hetkellä 7+1, eli aika lailla juuri neviikot mitä olin ajatellutkin. Päivä sinne ja toinen tänne, tarkan pituuden mittaaminen näillä viikoilla on aika hankalaa...

Mutta pääasia on, että Tyyppi oli hengissä! Nyt voin ainakin hieman hengähtää ja soittaa huomenna neuvolaan.. :)

2 yötä..

ultraan on.



Ja huh, että voi jännittää.

Väsymystä, kuvotusta, aristusta..

Mutta ei oksennusta. Olen nyt neljättä kertaa raskaana, ja kertaakaan en raskauksien aikana ole oksentanut. Kuvotusta ja pahaa oloa olen kyllä kokenut joka kerta, mutta herra vessanpönttöä ei ole tarvinnut halailla. Muutenkin on ollut aina vähän sellainen anteeksipyytävä olo, kun kaverit kertoilevat karmeista pahoinvoinneistaan. Eräskin ystäväni on esimerkiksi molemmissa raskauksissaan joutunut oksentelun takia sairaalaan ja tiputukseen. "Jaa mitäs mulla.. No, vähän on tuo selkä vihoitellut...." :/

Myöskään sairauslomalla en ole ollut päivääkään raskauden takia. Kop kop. Koputetaan puuta...

Selvisinkö säikähdyksellä?

Taisin selvitä.. Tai ainakaan viikonlopun episodin jälkeen paperiin ei ole vessareissujen yhteydessä tarttunut mitään sinne kuulumatonta. Kuvotus jatkuu edelleen ja uutena oireena ovat tulleet aristavat tissit. Ja maha tuntuu olevan yhtä turpea kuin olisin jo kuudennella kuukaudella raskaana.. Huoh. Mitään turhan kiristävää on turha ajatellakaan laittavansa päälle.

Toivottavasti nämä oireet tarkoittavat vain sitä, että tuolla mahassa on oikeasti elämää. Maanantaina iltapäivällä on ultra, joten sinne saakka pitää elää jännityksessä. Toki kaikkea voi tapahtua senkin jälkeen, mutta ei maalailla piruja seinille...

Jännitystä edelleen ilmassa..

Hanat eivät olleet auenneet yön aikana, ja sitä rusehtavaa mönjää on tullut tänään parilla vessareissulla pyyhittäessä. Pikkuhousunsuojan olen laittanut, mutta ainakaan sinne asti ei vielä ole mitään tullut. Pohdin tuossa jo, että aikaistaisinko varhaisultraa viikolla, mutta enpä taida kuitenkaan.. Jos tuomio on tullakseen, ei se siitä viikon aikana miksikään muutu.. :/ Huoh....

Edit. Klo 23:23.
Mitä pidemmälle iltaa ollaan menty, sitä harvemmin on enää tullut "löydöksiä". Selvisinköhän pelkällä säikähdyksellä? Ultrassa asia viimeistään selviää, mutta nyt näyttää ihan hyvältä.. I cross my fingers and go to bed. Öitä.

Pelästys.....

Huomasin tänään illalla vessassa käydessäni pientä rusehtavaa vuotoa valkovuodon joukossa.. Ei kai tää helvetti taas enteile keskenmenoa....?!?!? Voi v...tun v...ttu.... :( Väsymystä on edelleen, samoin kuin pientä kuvotusta, mutta toisaalta myös omituista juilintaa vatsassa... Fuck.

Nyt niitä tarrasukkia ja jesaria matkaan pikkuinen!!!!!

Uskallanko?

Kukaan bloggaava naishenkilö (ja miksei mieskään) ei varmastikaan ole välttynyt törmäämästä A Beautiful Body -haasteeseen. Haasteeseen vastaaminen luonnollisesti houkuttelee, mut en ole laisinkaan varma että uskallanko... Kirjoitan tätä blogia ainakin vielä toistaiseksi täysin anonyyminä, joten mitä haittaakaan siitä voisi olla...?

Oma kroppa ja sen muuttuminen raskauksien aikana ja niiden jälkeen on ollut hämmentävää. Olen aina ollut pienesti pyöreä, mutta raskauksien jälkeen ylipainoa on jäänyt ihan "mukavasti", höystettynä komeilla tiikerinraidoilla niin vatsassa kuin reisissäkin. Näiden paljastaminen julkisesti tuntuu... Hurjalta. Mutta ehkä minäkin rohkaistun...

Pikku blogitauko

Kesä on rentoutumisen aikaa ja koska minulla alkoi nyt kesäloma, pidän bloggailusta hetkisen taukoa... Palataan elokuussa!

Raskaushistoria

Tässä odotellessa ajattelin hieman kertoa "raskaushistoriastani". Olen siis ollut ennen tätä raskautta kolme kertaa raskaana, joista minulle on syntynyt kaksi tervettä lasta. Tyttäreni sai alkunsa juurikin samalla tavalla kuin tämä nykyinenkin mahapörriäinen. Eli pillerit pois, ja kerta laakista raskaaksi. (tosin sillä erotuksella että nyt en ole enää vuosiin syönyt pillereitä....) Silloin en tiennyt mitään ovulaatiotesteistä tms. vaan katsoin kalenterista mahdollisen ovulaatiopäivän, ja hoplaa. Ehkä se oli pillereiden ansiota, että kiertoni on säännöllinen 28 päivää ja tämä meni näin sujuvasti.

Enkelikakkosen kohdalla kaikki meni alkuun samalla tavalla. Pillerit pois ja tulin jälleen samantien raskaaksi. Kävin kertaalleen neuvolassa, ja muistaakseni se oli viikoilla 9+2 kun aloin vuotamaan verta. Eräällä vessareissulla paperiin jäi verta..... Ja kun sitä tuli muillakin vessakerroilla, niin soitin lääkäriin ja varasin ultra-ajan. Lääkärissä selvisi, että tyyppi oli lopettanut elämisen viikoilla 7+5, eli reilua viikkoa aiemmin. Minulle tehtiin kemiallinen tyhjennys pillerillä, jonka avulla kohtu tyhjeni..

Vaikka tyyppi mahassani oli todella pieni, eikä hän ollut vielä ihmisen näköinen sillä tavalla laisinkaan, niin keskenmeno tuntui todella raskaalta.. :/ Voimia vain niille, jotka ovat joutuneet läpikäymään keskenmenoja useita... huoh..

Keskenmenosta meni n. puoli vuotta, kun tulin uudelleen raskaaksi. Tässä vaiheessa käytössä oli jo ovulaatiotestit, sillä kuukautiset olivat niin epäsäännölliset että ovulaation selvittäminen oli lähes mahdotonta. Kokeilin tällöin myös clearbluen digitaalisia ovulaatiotestejä, ja voin suositella näitä lämpimästi. Vaikka hintaahan näillä on suolaisesti verrattuna noihin liuskatesteihin.

Eli sellainen historiikki.. Nyt vain elokuuta odotellessa.. :)

Huac digitaalinen raskaustesti

Viime viikolla mainitsin, että tilasin netistä digitaalisia raskaustestejä. Yksi oli tuo Clearbluen vanha tuttu ja toinen oli ihan uusi tuttavuus, nimittäis Huac merkkinen raskaustesti. Vaikka Clearblue antoikin jo hyvin vakuuttavan tuloksen, halusin vielä testata tuon Huacin. Tein testin hetki sitten, eli keskellä yötä ja alla tulos.

Testi oli ihan pilkkahintainen verrattuna Clearbluen vastaavaan, ja vaikka tässä testissä ei tule vastaukseksi kuin plus tai miinus -merkit, niin toimi erittäin hyvin. Suosittelen lämpimästi. =)

Ultra varattu!

En sitten jaksanut tehdä hinta- ja muita vertailuja sen enempää, vaan varasin ultra-ajan tuonne Kaarinaan. Sain sen ensi kuun puolen välin tienoille, eli viikkoja pitäisi silloin olla 7+jotain. Huoh... Miten sitä ikinä jaksaa odotella sinne asti... Nooh... Eipä ole muuta vaihtoehtoa.. :)

Mitäs seuraavaksi?

Niin... Mitäs sit seuraavaksi? Odottelua, odottelua... ja odottelua. Yritin tuossa guugletella mahdollisia paikkoja, jonne voisin mennä varhaisultraan. Sen verran voin nyt paljastaa, että asustelemme Varsinais-Suomessa, joten mahdolliset paikat ovat akselilla Raisio-Turku-Kaarina-Salo.

Ensimmäisestä lapsesta en käynyt yksityisellä ultrassa, mutta kakkosesta kylläkin. Silloin kävin Varsinais-Suomen lääkäripalvelussa Kaarinassa, ja sieltä ei ole kuin hyvää sanottavaa. Onko teillä tietoja ja kokemuksia muista paikoista? Hinta on myös yksi ratkaiseva tekijä, eli mitään 150€ en ole ultrasta valmis maksamaan....

Taidanpa jatkaa surffailua ja laittaa kyselyä muutamiin paikkoihin hintapolitiikasta....

Kenelle kerrotaan?

Mä olen yleisesti aika nirso kertomaan kenellekään raskaudesta ennen kuin se maaginen 12 raskausviikkoa on täynnä. Mies nyt tietenkin tietää ja eilen paljastin asian siskolleni. Onpahan sitten joku jonka kanssa jutella asiasta, jos kaikki ei menekään toivotulla tavalla. Joo, tiedän ettei saisi manailla piruja seinille, mutta kun kertaalleen kaikki on mennyt vituiksi, niin miksei niin voisi tapahtua toistakin kertaa?

Ajattelin mennä 7+ viikoilla varhaisultraan yksityiselle, ja mikäli siellä näkyy eloa, soitan vasta sen jälkeen neuvolaan. Silloin kun sain keskenmenon, soitin heti plussatestin jälkeen neuvolaan, kävinkin siellä kerran, ja jonkin ajan päästä tästä alkoi vuoto ja raskaus meni kesken. Voin kertoa, että ei ollut mitenkään hohdokasta soittaa neuvolaan, että "Hei, en tulekaan seuraavalle käynnille, koska sain keskenmenon. Kiitos, ja hei."

Mutta toivotaan, että näin ei käy tällä kertaa....!

Plussapallo!

Clearbluen digitaalinen testi tehty aamulla ja tässä tulos:

Nyt vain tarrasukkia matkaan pienelle kyytiläiselle, jotta näemme maaliskuussa 2014....!



Me, myself and I.

Eilen startattiin, ja nyt voisin hieman raottaa salaisuuden verhoa ja kertoa, että kuka täällä ruudun toisella puolella on. Hieman päälle kolmekymppinen yhden tytön ja yhden pojan äiti. Vaimo miehelle, tytär äidille ja sisar siskolle ja veljelle. Vakituisessa työsuhteessa (tai niin vakituisessa kuin nykymaailmassa enää voi olla....) ja asiat kaikin puolin ihan jees. Painoa tosin on kertynyt vuosien saatossa muutamia kiloja liikaa, ja niitä olen yrittänyt pudotella. Välillä siinä onnistuen ja välillä.. Noh, you know.

Itse olen aina halunnut kolme lasta, mies on ilmoittanut jo hyvin alusta alkaen, että kaksi riittää. Mutta en tiedä, että mistä kohtalon oikusta, mies alkoikin alkuvuodesta lämpenemään ajatukselle, että meille tulisi vielä yksi vaippapöksy lisää. Aika oli kypsä näin kesän kynnyksellä, ja tosiaan tässä kuussa laitettiin yritys käyntiin. Mulle raskautuminen on ollut aina suhteellisen helppoa (yhden keskenmenon tosin kokeneena) joten tämä ei sillä tavalla ole yllätys. Tosin tuo muutaman vuoden takainen keskenmeno kummittelee taustalla, joten sen suurempia kevätjuhlaliikkeitä en tee ennen kuin asia on 100% varma. Mutta tuosta keskenmenosta ja siihen liittyvistä jutuista kerron sitten jossakin toisessa postauksessa.. :)

Toissapäivänä tilaamani raskaustestit tulevat varmaankin tänään postitse, joten huomen aamulla teen digitestin. Ilmoittelen sitten, että mikä oli tuomio..!

Let's start

Kuka: Vaimo, 2 lapsen äiti
Miksi: Tahtoo kolmannen lapsen
Milloin: Nyt. Heti.

Yllä tärkeimmät asiat. Toiveissa on siis viimeinen villahousu meidän perheeseen. Yritys on aloitettu tässä kuussa, ja tällä hetkellä haamuviivaillen näyttää siltä, että tärppi olisi käynyt heti ensimmäisestä yrityksestä. Eilen lähti digitestejä tilaukseen, joten perjantaiaamulla olen varmaankin hyvin paljon viisaampi tämän asian suhteen.