lauantai 22. helmikuuta 2014

Pettymyksen tuulahdus

Äitiyslomani alkoi tällä viikolla, mutta olo on jokseenkin tyhjä.. Ja hieman pettynyt. Työt on tehtynä taas joksikin aikaa ja nyt on aika valmistautua uuden perheenjäsenen tuloon. Mutta miksi oloni on sitten niin "tyhjä"? Syy on kaiken kaikkiaan todella pinnallinen ja tyhmä, mutta minkäs teet...

Tämä oli nyt kolmas kerta kun jäin äitiyslomalle, joka kerta eri työpaikasta. Kahtena aikaisempana kertana työkaverit ovat muistaneet minua viimeisenä työpäivänä jollakin pienellä vauvalahjalla. Ei millään isolla, mutta jotain pientä ajatuksella hankittua on paketista löytynyt.

Tälläkin kertaa olin leiponut kakun ja kutsunut lähimmät työkaverit iltapäiväkahville. Kahvit juotiin ja kakut syötiin.. Ja allekirjoittanut lähti tyhjin käsin kotiin aloittamaan äitiyslomaa. Tiedän, että tällaisesta ei saisi pahastua, mutta kotiin päästyäni multa melkein pääsi itku. Tuli sellainen olo, että mua ei arvosteta yhtään.

Olenko mä ihan superahne ja pinnallinen, kun odotin jotain pientä muistamista?!?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti